Onnellinen kansa

Onnellinen kansa

Demokratia

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yksi maailman onnellisimmista kansoista. Eräs keskeinen tekijä tähän on suomalaisten poikkeuksellinen keskinäinen tasa-arvoisuus. Ensiksikin, elämme erittäin vahvassa demokratiassa.

Vaikka uskovilla on Jeesuksen johtama kuningaskunta, on kiistatta hyvä, että maallinen valtiomme on yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva tasavalta. Sanooko Raamattu tästä jotain? Kun Israelin kansa tahtoi saada itsevaltaisen kuninkaan, niin Jumala varoitti heitä siitä. Jeesus kielsi ketään kutsumasta itseään rabbiksi (heprean sanasta ’suuri’), koska ”te olette kaikki veljiä”. Raamatullisessa mielessä kansalla tulee olla johtajia, muttei tyranneja. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että demokratia voi joskus olla tehoton, mutta se takaa yleensä mahdollisimman suuren yhdenvertaisuuden.

Taloudellinen eriarvoisuus

Suomessa vallitsee suhteellisen suuri taloudellinen tasa-arvo. Lukuun ottamatta pientä hyvin rikasta eliittiä ja suhteellisen pientä köyhien määrää, elää enemmistönä keskiluokka jokseenkin samalla tulotasolla. Maailmanlaajuisesti elämme poikkeuksellisen hyvässä tilanteessa.

Keskeinen tekijä tässä on kristillinen perinteemme. Alkuseurakunnassa oli leskistä huolta pitävä avustuskassa, josta länsimaisen sosiaalisen auttamisen voi katsoa alkaneen. Uskonpuhdistus toi tullessaan omakieliset Raamatut, mikä edellytti luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä oli ilmaista kaikille. Kirkon ylläpitämästä ”lukkarikoulusta” kehittyi kansakoulu, missä sittemmin tarjottiin jopa ilmainen kouluruokailu. Tästä on menty vielä eteenpäin siten, että johtavana periaatteena on taata maksuttomat yliopistotasoiset opinnot kaikille.

Suomen ehkä raskain sota käytiin omien kansalaisten kesken, ja eräänä keskeisenä syynä oli liian suureksi kasvanut taloudellinen eriarvoisuus. Nytkin leipäjonojen aikakautena kristilliset seurakunnat ovat vahvasti mukana jakamassa ruokakasseja. Päihteitten käyttäjille on kristillisiä hoitokoteja, joiden kautta sadat ihmiset ovat päässeet sisälle raittiuteen ja ihmisarvoiseen elämään.

Rasismi

Valitettavasti viime aikoina on meillä Suomessakin kuultu ääniä, jotka vahvasti sotivat kristillisiä periaatteita vastaan. Yksi niistä on rasismin nouseminen. Mikään ei ole antirasistisempaa kuin kristillisyys. Raamatun mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, koska Jeesus on maksanut heistä saman kalliin hinnan omalla verellään. Samanarvoisia ovat mustat ja valkoiset, juutalaiset ja arabit, venäläiset ja amerikkalaiset.

Paavali sanoo, ettei Kristuksessa ole …barbaaria, ei skyyttalaista… (Kol. 3:11) Skyyttalaiset olivat iranilaissukuinen julma kansa, joka asui nykyisen Etelä-Venäjän alueella. Barbaareiksi luettiin ne kansat, joilla ei ollut mitään tietoa kreikkalaisesta sivistyksestä. Taivaassa on kerran oleva väkeä ”kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä” (Ilm. 7:9).

Muukalaisviha

Etenkin baptistien perinteeseen kuuluu pakolaisten auttaminen. Syynä on se, että varhaiset baptistit joutuivat vaeltamaan pakolaisina ympäri Eurooppaa 1500-luvulla niin katolisten kuin protestanttienkin vainoamina. Hollanti oli ainoa valtakunta, joka suvaitsi heitä ja otti vastaan pakolaisia. Sittemmin heitä siirtyi suurin joukoin Amerikkaan.

Suomessakin baptistit olivat ensimmäiset vapaan suunnan kristityt ja saivat kokea vainoa 1800-luvun lopun Suomessa. Raamattu puhuu pakolaisuudesta ja vielä enemmän muukalaisista. Jo Mooseksen laki sanoi: ”Älä sorra äläkä ahdista muukalaista” (2.Moos. 22:21) ja ”(Herra) rakastaa muukalaista ja antaa hänelle ruuan ja vaatteen” (5.Moos. 10:18) sekä ”Kirottu olkoon se, joka vääristää muukalaisen…oikeuden” (5.Moos. 27:19).

Tietenkin muukalaisilta Raamattukin edellytti tiettyä sopeutumiskykyä yhteiskuntaan, johon he olivat tulleet. Todellinen kristitty on määrätyllä tavalla muukalainen jokaisessa yhteiskunnassa niin kuin Pietari kirjoittaa aikansa kristityille: ”Rakkaani, niin kuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä… ” (1.Piet. 2:11).

On varmaa, että kristilliset periaatteet oikein ymmärrettyinä yhä nykyäänkin luovat perustuksen suhteelliselle onnellisuudelle yhteiskunnassamme. Vielä enemmän ne tietenkin antavat itse kristityille. Meillä uskovina ei ole ainoastaan suomalaisen yhteiskunnan edut, vaan myös Jumalan valtakunnan edut. Raamattu sanoo:”…ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä” (Room. 14:17). Kiittäkäämme siis Jumalaa näistä etuoikeuksista.

Pauli Rahkonen
Lahti

Comments are closed.