Tervetuloa Kakolaan!
Joillakin asioilla on joissakin yhteyksissä mahdollisesti negatiivinen kaiku. Kukapa sitä Kakolaan olisi muutama vuosikymmen sitten halunnut? Tänä aikana se taas on monille lähes mahdoton ajatus, hankkia asunto kalliilta Kakolanmäeltä!
Nyt sinulla on mahdollisuus ainakin tutustumiseen ja vähän päästä ”nuuhkaisemaan” ja kuulemaan, mitä vanhat Kakolan konkarit, ja miksei nuoremmatkin, ovat kokeneet.
Ohjelmaa Kakolassa
Lauantaina 3.7. on päivällä Yliopistokadulla Ex-criminal Day -tapahtuma, jossa jo kuulemme hyvää musiikkia ja raikkaita kokemuksia elävästä elämästä pitkin päivää.
Illalla klo 18 – 21 on ”Kakolan luokkakokous” -teemainen puffet-iltapala Kakolan lääninvankilassa, joko Paviljongissa tai alakerran Uuno-salissa.
Uuno on vankilan vanhasta pesulasta rempattu viihtyisä kokoontumistila isommallekin joukolle. Kutsumme sinne erityisesti kaikkia Kakolanmäen nykyisiä asukkaita! Tervetuloa tutustumaan asuntonne entisiin asukkeihin ja kuulemaan heiltä, mitä kaikkea siellä on ikävöity ja koettu.
Sunnuntaina 4.7. klo 11.00 on kaikille avoin Jumalanpalvelus Kakolan lääninvankilan kirkossa. Tervetuloa!
Muistelua isäni elämästä
Isäni oli kotoisin pieneltä kylältä läheltä Kokkolaa. Hän ajatteli nuorena miehenä, ettei koskaan pääsisi matkustamaan. Hänen isänsä kuoli pian rintamalta palattuaan siellä saamiinsa vammoihin. Isäni oli 13-vuotias, kun joutui ottamaan ison vastuun tilan hoidosta.
Siksi hän ajatteli, että armeijan hän haluaa käydä mahdollisimman kaukana. Niinpä hän sai osoitteekseen rannikkotykistön ja paikaksi Utön saaren. Turussa oli alokasaika ja myöskin loppuajaksi hän sai komennuksen Turkuun, Kakolaan vartijaksi.
Kakolassa oli siihen aikaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi ’tituleerattu’ mies. Isän armeijakaveri oli muuten muuan Kyllikki Saaren veli. Isä ja tuo vanki ystävystyivät niin, että kun oli kaivuun aika, isäni antoi hänelle tupakin omistaan ja miehelle kuulemma kyynel vierähti poskelle ystävällisen eleen seurauksena.
Voi, miten minäkin haluaisin seurata isäni esimerkkiä. Tupakkia minulla ei ole, mutta sitä mitä minulla on, sitä minä annan! Tule ja katso!
Heikki Järvi
Turku