Hävittäjä

Hävittäjä

Oli keväinen päivä ja aurinko sulatti jäätä asfaltilla. Käänsin autoani parkkiin, mutta etuvetoinen autoni oli eri mieltä ja puski suoraan viereisen auton perään. Raskain mielin jätin kolhitun auton tuulilasiin viestin tapahtuneesta ja puhelinnumeroni.

Iltapäivällä soi puhelin ja miesääni kysyi, olenko se henkilö, joka ajoi hänen autonsa perään. Vastasin olevani ja perään tuli uusi kysymys: ”Miksi et paennut paikalta? Kaksi kertaa aikaisemmin on autoni perään ajettu, mutta aina on paettu.” Vastasin, että kyllä se kävi minunkin mielessäni, mutta ajattelin, että en myy sieluani näin halvalla, koska olen tullut vähän aikaa sitten uskoon.

Mies pyysi käymään luonaan. Ja hetken päästä istuttiin hänen olohuoneessaan. Hän alkoi kertomaan tarinaa sodan ajoilta.
”Olin lääkintämies ja jouduin erään kerran hinaamaan ahkiossa sammunutta pappia, oli nääs juonut haavoittuneille kipulääkkeeksi tarkoitetut viinat. Silloin minulta meni usko kirkkoon ja pappeihin. Mutta ei tässä kaikki.

Myöhemmin ajoin sotilasambulanssia peltotietä pitkin. Taivaan rannalle ilmestyi hävittäjälentokone, joka havaitsi ambulanssini ja avasi tulen. Peltotie kiehui luotien iskeytyessä saveen ja multaan.
Huusin: `Jeesus auta`. Kaikki oli hetkessä ohi, tulisuihku loppui tuulilasin edessä ja jatkui selkäni takana. Autossa oli kymmeniä reikiä, mutta sillä pätkällä, missä istuin ei ollut ainuttakaan luodinreikää. Jumala varjeli.”

Rohkaistuin kysymään: ”Etkö tahtoisi antaa elämääsi tälle Jeesukselle, joka varjeli ja auttoi sinua peltotiellä varman kuoleman edessä?” ”Kyllä tahdon” hän vastasi epäröimättä.
Niin polvistuimme yhdessä sohvan ääreen rukoukseen ja julistin hänen syntinsä anteeksiannetuiksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Se oli pyhä hetki.

Lähtiessäni kysyin kolhimastani autosta, mihin hän vastasi: ”Anna olla, minulla on varaa ostaa vaikka useampi uusi auto.” Kumpikin meistä iloitsi sinä päivänä, hän uudesta elämästä ja minä Jumalan johdatuksesta.

Harri Lampinen

Comments are closed.