Kategoria: Opetus

Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta

Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta

Voimme nähdä, kuinka henget toimivat esimerkiksi itämaisissa uskonnoissa ja mystiikassa ja saavat aikaan kaikkinaisia ulkoisia merkkejä ja ihmeitä, kuten kielillä puhumista, sairaiden parantamisia, kaatumisia henkivoimien vaikutuksesta, profetoimista jne. Kun luemme raamatusta mm. kertomuksen Mooseksesta, näemme kuinka Egyptin tietäjät ja velhot toistivat tunnustekoja, jotka Jumala käski Mooseksen tehdä.

Read More Read More

Pyhä ketjureaktio

Pyhä ketjureaktio

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi opetuslapsilleen käskyn: ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista” (Luuk. 24:47).  Se oli Mestarin käsky opetuslapsilleen. Tämän käskyn käytäntöön panemisesta riippuisi tulevien sukupolvien pääsy Jumalan tulevan tuomion alta armon alle.

Read More Read More

Uskollisuus

Uskollisuus

Löytäneekö uskoa?

Jeesuksen opettaessa vertauskuvaa kestävästä rukouksesta, hän päättää opetuksensa lauseeseen, joka on askarruttanut monia Raamatun lukijoita. Kyseinen Raamatun kohta kuuluu näin: ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk. 18:8b). Ihmetystä on herättänyt mm. se, että toteaako Jeesus uskon itseensä katoavan maailmasta? Vai mitä hän opetuksellaan tarkoittaa?

Read More Read More

Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa

Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa

Nämä sanat Jeesus sanoi fariseukselle nimeltä Nikodeemus, miehelle, joka oli aikansa uskonnollisia johtajia ja tunsi Mooseksen lain kaikkine vivahteineen ja jonka nimi tarkoittaa “kansan voittaja”. Kaiken järjen mukaan hänen olisi pitänyt johdattaa ihmisiä Jumalan tuntemiseen, eikä kysyä: “Kuinka tämä voi tapahtua?”

Read More Read More

Rukouksen voima

Rukouksen voima

Joskus ihmisistä, jopa uskovista, tuntuu, ettei rukouksesta ole juurikaan hyötyä. Siitä tulee totuttu rutiini ja tapa, niin kuin fariseuksilla, jotka hekin rukoilivat ja paastosivat paljon. Toisaalta seurakunnan historia tuntee sellaisia ”rukouksen jättiläisiä”, kuten George Müller, joka kirjasi kymmeniätuhansia rukousvastauksia elämänsä aikana.

Read More Read More

Kadonnut hopearaha

Kadonnut hopearaha

Luuk. 15:8-10: ”Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää? Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: ’Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut’. Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.

Read More Read More

Mitä on parannuksen tekeminen?

Mitä on parannuksen tekeminen?

Parannuksen tekemisellä on kiistatta keskeinen merkitys Raamatun kertomuksissa ja opetuksessa. Se kuului niin Vanhan Testamentin juutalaisuuteen kuin Uuden Testamentin kristillisyyteenkin. Heprean ja kreikan kielten parannusta tarkoittavissa sanoissa on kuitenkin ero. Tämä ero saattaa heijastaa myös Vanhan Liiton ja Uuden Liiton välistä eroavuutta.

Read More Read More

Miksi vainot?

Miksi vainot?

Jos seurakuntavierailun teemana on ”kristittyjen vainot”, niin aivan varmasti joudumme vastaamaan kysymykseen: ”Miksi kristittyjä vainotaan?” Kattavin vastaus löytyy Raamatusta. Vainot ovat totta, koska Jumalan Sana näin sanoo.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan 3. luvusta voimme lukea, mitä Jumala sanoo Saatanalle: “Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän”. Näin Jumala itse on säätänyt, ja läpi Raamatun voimme lukea, miten tämä konflikti etenee.

Read More Read More