Olemme aloittaneet uuden vuoden 2015. Ehkäpä monet ovat tehneet hyviä uuden vuoden lupauksia. Useissa tilanteissa tarvittaisiin kuitenkin kokonaan uusi alku. Moni ajattelee, että olisi hienoa, jos vanhan voisi pyyhkiä pois. Näin on monen avioliiton suhteen. Näin ajattelevat monet, jotka ovat tavalla tai toisella mokanneet elämänsä. Uutta on vaikea aloittaa, jos vanhat asiat ovat painolastina ja kummittelevat yhä taustalla.
|
|||||
|
Lauluntekijä kertoo meille hengellisessä laulussa ”Vain ristinsä tietäni viitoittaen, määränpääni on kirkkauden maa”. Varmaan jokainen meistä on elämänsä aikana käynyt lomamatkoilla eripuolilla Suomea ja jotkut jopa ulkomailla. Meillä jokaisella, kun olemme matkaan lähteneet, on ollut määränpää ja sitä kohti olemme kulkeneet. Matkaa on tehty monenlaisilla kulkuvälineillä, joku hevosella, toinen lentokoneella, kolmas autolla, neljäs polkupyörällä jne., mutta määränpää kulkupeleistä huolimatta on saavutettu. Mieltäni askarruttaa kysymys: Onko kenelläkään aikaa miettiä elämänsä kiireiden keskellä, missä on määränpääni, kun tulee minun vuoroni astua ajan rajan tuolle puolelle? Joulu on suomalaisista juhlista suosituin. Sen merkitys on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa alkuperäisestä jokseenkin täydellisesti. Nykyään kaiken läpi tunkeutuu kaupallisuus. Joulurekvisiittaa ilmestyy kauppoihin jo lokakuussa. Voidaan sanoa, että tämän maailman ruhtinas on kaapannut Kristuksen syntymäjuhlan tuoden tilalle materiaalista hyvää jakavat pukit ja tontut, joista jälkimmäiset ovat suoraan pakanuudenaikaisesta haltiakultista peräisin. Eurooppa on perusteellisesti muuttunut Ukrainan tapahtumien johdosta. Vuosia johtavat poliitikot Suomessakin toistivat sanomaa, ettei mitään turvallisuuspoliittista uhkaa ole näköpiirissä. Nyt kuitenkin Euroopan valtioiden rajoja on siirrelty sotilaallisin toimenpitein. Sairastuin keuhkokuumeeseen ja jouduin sairaalahoitoon. Yhtenä iltana keskustelin hoitajan kanssa taudin kuvasta. Keskustelun lomassa hoitaja kertoi, että monet vanhukset kuolevat keuhkokuumeeseen. Hän jatkoi sanoen lopuksi, että sehän on vain helpotus monille vanhuksille, ettei heidän tarvitse kärsiä enempää. Hoitajan lähdettyä koin, kuinka Pyhä Henki muistutti minua hyvin vakavasta asiasta. Toisille kuolema on helpotus, toisille se on kärsimyksen jatkuminen iankaikkisesti. Niille, jotka ovat uskossa Jeesukseen, se on iankaikkinen helpotus ja voitto. Mutta niille, jotka eivät usko, se on iankaikkinen turmio. Muistin Jeesuksen sanat, jotka hän kertoi Luukkaan evankeliumissa luvussa 16. Siinä on kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Haluaisin kertoa sinulle neljä raamatullista näkökulmaa tuosta tosikertomuksesta. Vain vähän aikaa sitten palasin itse melkein kuukauden mittaiselta Espanjan matkalta. Vaikka matka oli todella toiminnantäyteinen, niin muutamana päivänä oli aikaa miettiä monia vaikeita kysymyksiä. Miksi Suomessa seurakunta, joka puhuu Jumalan voimasta paljon, kokee sitä niin vähän? Miksi meillä on enemmän ”evankelioimisstrategioita” kuin koskaan, ja vähemmän uskoontuloja kuin moniin vuosikymmeniin? Meillä on valtava määrä opetusta, mutta vähän pyhitystä. Myös avioliittokirjoja on enemmän kuin ikinä aiemmin, mutta enemmän avio-ongelmia kuin koskaan. En puhu kritisoidakseni, vaan olen huolissani ja ennen kaikkea omaa elämääni tutkien. Olen evankelista ja suuri kirjojen ystävä, joten näen myös paljon hyvää kehitystä. Tarvitsemme eri tapoja evankelioimiseen sekä raitista kirjallisuutta totta kai ja niistä iloitsemme. ”Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan…” (Matt. 24:3b, 6-7a). Tässä opetuslapset tekivät Jeesukselle mielenkiintoisen kysymyksen. Tämä kysymys on aina askarruttanut ihmisten mieltä ja tulee sitä myös loppuun saakka tekemään. Jeesus antoi vastauksessaan useita merkkejä siitä, milloin Hänen toinen tulemuksensa ja maailman loppu ovat lähellä. Eräs näistä merkeistä oli sodat. On sanottava, että sotien määrä jatkuvasti vain lisääntyy. Toisaalta saamme niistä tietoa nopeammin ja useammin kuin koskaan ennen. Ukrainan kehitystäkin voi seurata käytännössä reaaliajassa. Kirjaimellisesti saamme kuulla sanomia sodista. ELÄMME maailmassa, jonka uutisia hallitsevat erilaiset kauheudet. Lyhyen ajan sisällä lentomatkustamista on kohdannut yhden malesialaisen koneen outo jäljettömiin katoaminen, toisen alas ampuminen Itä-Ukrainassa ja Algeriaan matkanneen koneen putoaminen ilmeisesti hiekkamyrskyn seurauksena Saharan autiomaahan. On aika erikoista, että usein samanlaiset onnettomuudet toistuvat ikään kuin sarjoina. Niin tapahtui esimerkiksi raamatun henkilön Jobin elämässä. Uskon, että Jumala haluaa jotenkin puhua meille näitten tapahtumien kautta. En tosiaankaan tarkoita, että Jumala olisi koneet pudottanut. Esimerkiksi Ukrainan tapahtumien takana, niin kuin kaikkien sotien, on varmasti sielunvihollinen. Sanoohan Raamattu, että hän on tullut tappamaan ja tuhoamaan. Herra on voimallinen varjelemaan vaaroissa, jos ihminen on antanut elämänsä hänen käsiinsä. Silloin ei hiuskarvakaan putoa hänen sallimattaan. LUUKKAAN evankeliumin 18. luvussa kerrotaan, kuinka Jeesuksen luo tuli hallitusmies kysymään elämän tärkeintä kysymystä: ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Tämä hallitusmies oli täyttänyt lain käskyjä nuoruudestaan asti ja uskonto merkitsi hänelle paljon. Lisäksi hän oli menestynyt erittäin hyvin taloudellisesti ja oli koonnut huomattavan omaisuuden. Omasta mielestään hän oli käyttänyt elämänsä niin oikein kuin sen vain voi käyttää. Silti jokin toi epävarmuuden tunteen hänen sisimpäänsä. Hän päätti kysyä Jeesukselta, onko vielä jotain, mitä pitäisi tehdä periäkseen ikuisen elämän. RAAMATUN sivuilta löydämme paljon kielikuvia, niin Jeesuksen puheista kuin muustakin ilmoituksesta. Osa kielikuvista on valitettavasti hämärtynyt yhteiskuntamme luonnosta vieraantumisen mukana, kun karjanhoitoon ja viljelykseen kuuluvat termit ja käytännöt eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Eräs mielenkiintoinen kielikuva löytyy Kolossalaiskirjeen 2. luvusta 7. jakeesta, jossa Paavali kehottaa kolossalaisia vaeltamaan Jeesuksessa juurtuneina häneen. Kielikuva aukeaa tutustumalla juureen ja sen tehtävään. Juuriahan on hyvin erilaisia, mutta kaikilla on sama tehtävä: tuoda kasville ravinteita ja pitää sen paikallaan maaperässä. Tämähän toteutuu Jeesuksen seuraamisessa, pysymme lujasti hänessä ja saamme hänestä elämäämme sisältöä ja voimaa. |
|||||
|
Copyright © 2015 UEJ - All Rights Reserved Powered by WordPress & Atahualpa |
|||||